Journalismin Suomi

RAIMO SALOKANGAS – Pentti Raittilan kirja Vasemman laidan toisinajattelijat on oivallinen kuvaus kommunistisen ja kansandemokraattisen liikkeen sisäisistä kipuiluista erityisesti Tampereella. Raittila avaa kahden sikäläisen journalistin kautta näkymiä paikallisista aina kansainvälisiin ulottuvuuksiin.

Matti oli titteliltään neljännesmies, jollaisen velvollisuuksiin kuului veronkannon lisäksi myös kylien muun menon silmälläpito. Niinpä hän joutui vetämään joulukuussa 1665 pidetyille ylimääräisille käräjille naimisissa olevan talollisen Tuomaan, jonka huhuttiin saattaneen raskaaksi piikansa Marketan.

Keskustelu sanomalehden palstoilla on hyväksi, etenkin, jos sen järjestää itse päätoimittaja. Näin teki vuoden 1986 tammikuussa Aamulehden silloinen päätoimittaja Pertti Pesonen. Aiheena oli sotatarviketeollisuus.

Näin otsikoi Iltalehti uutisensa 10.1.1989. Jutussa sanottiin: ”Neuvostonuorista on tulossa helpotus Lahden työvoimapulaan. Kaupungin työvoimatoimiston johtaja kävi viikonvaihteessa työvoiman värväysmatkalla Tallinnassa. Ensimmäiset neuvostotyöläiset saapunevat Lahteen jo tänä keväänä. -- Neuvostoliittolaiset haluavat takeet asunnosta ja turvallisesta työpaikasta. Käsittääkseni sieltä olisi tulossa paljonkin nuoria. Tosin en vielä tiedä, miten byrokratiamme tähän suhtautuu, sanoo Lahden työvoimatoimiston johtaja Väinö Pässilä. Tähän mennessä kolme lahtelaisyritystä on ilmoittanut halunsa ottaa neuvostonuoria palvelukseensa. Salamyhkäisyys verhoaa kuitenkin värväystoimintaa. Yritykset eivät ainakaan vielä halua nimiään julkisuuteen.”

Tamperetta imarrellaan mediassa niin paljon, että se alkaa alkuasukkaita jo puistattaa, kainoa ja korutonta väkeä kun ovat. Kehuminen muuttui ylistämiseksi vuoden 2021 lopulla, kun ratikka aloitti liikennöinnin ja avattiin ratapihan ylle rakennettu monitoimiareena Uros Live, nykyinen Nokia-areena.

Taannoisten presidentinvaalien kampanjoinnin tyyliä on luonnehdittu kohteliaaksi ja sivistyneeksi. Sitä on kiitelty, mutta joissakin kommenteissa on ollut aistittavissa haikailua napakamman ja terävämmän väittelyotteen suuntaan. Maltillinen keskustelu on kuitenkin meikäläisessä vaalidebatissa tavallisempaa kuin ärhäkkä sanailu, kertoo kurkistus takavuosiin.

HEIKKI LUOSTARINEN – Vuoden 2023 huhtikuussa käytiin Suomessa hyvin tavalliset eduskuntavaalit, joiden tärkein kysymys oli julkinen velka. Valtiovarainministeriö vaati sopeuttamaan tulevan vaalikauden aikana julkista taloutta kuuden miljardin euron verran. Osa puolueista hyväksyi VM:n esityksen sellaisenaan saaden rinnalleen elinkeinoelämän etujärjestöt, Suomen Pankin, tasavallan presidentin sekä suuren osan suomalaista uutismediaa ja kansaa.

RAIMO SALOKANGAS –Tein yli 40 vuotta sitten väitöskirjan Puolueen aseet. Maalaisliiton sanomalehdistön synty ja sen asema puolueessa ja sanomalehtimarkkinoilla 1906–1916 . Yksi lehdistä oli Ilkka, ja kirjan pääotsikko kiteyttää sen perustajan ja pitkäaikaisen päätoimittajan Santeri Alkion käsityksen sanomalehden tehtävästä.

Jos Aamulehden päätoimittaja Eetu Alha (tehtävässä 1913–1926) olisi joutunut kirjoittamaan työtodistuksen taannoin eroamaan joutuneille Helsingin Sanomien tai Aamulehden kollegoilleen, se olisi ollut hänelle ehkä hankalaa. Alha tuskin olisi katsonut hyvällä herrojen käytöstä.

ARI HEINONEN – Journalismia analytiikkavetoisesti vai uutiskriteerien perusteella? Onko Google hyvä vihollinen vai vain vihollinen? Nämä olivat alan ammattilehtien ajankohtaisia kysymyksiä pari vuosikymmentä sitten, ovat nyt ja epäilemättä tulevat olemaan vastedeskin. – Alla olevat vanhat katkelmat ovat kirjoittajan Verkonsilmä-palstalta, jota julkaistiin Suomen Lehdistössä vuodesta 1998 vuoteen 2016. Palsta kertoili digitaalisen journalismin noiden aikojen uusista ilmiöistä.

Journalismin Suomi kertoo siitä, miten uutismedia on kuvannut Suomea ja vaikuttanut sen muutoksiin. Tarkoitus ei ole oppia menneestä, vaan hymyillä sille ovelan näköisenä.