Tampereen ylistys ja aladoobi

Tamperetta imarrellaan mediassa niin paljon, että se alkaa alkuasukkaita jo puistattaa, kainoa ja korutonta väkeä kun ovat. Kehuminen muuttui ylistämiseksi vuoden 2021 lopulla, kun ratikka aloitti liikennöinnin ja avattiin ratapihan ylle rakennettu monitoimiareena Uros Live, nykyinen Nokia-areena.

Otetaan esimerkiksi Helsingin Sanomien pääkirjoitukset. Niihin ei ole helppo päästä kehuttavaksi, mutta Tampereelta se on onnistunut vuoden 2022 alun jälkeen ainakin 16 kertaa. Turku mainitaan HS:n pääkirjoituksissa lähinnä silloin, kun todetaan sen jääneen kauas Tampereen taakse. Kerran >tosin lehti kirjoittaa, että Turussa vallitsee ”katastrofaalinen hoitajapula” (25.3.2022 – päivämäärä viittaa pääkirjoituksen ilmestymiseen verkossa) ja toisen kerran, että suunniteltu uusi junayhteys on liian kallis ja rasite ilmastolle, eikä matka Turkuun nopeutuisi kuin hitusen (27.1.2023).

Toista on Tampere, jonne Helsingin Sanomat kehottaa Helsingin päättäjiä opintomatkalle (1.11.2022), sillä monet muutkin kaupungit ovat hakeneet Tampereelta kaupungin kehittämisen mallia (31.5.2023). Tampereella on tekemisen meininki, kun taas Helsingissä keskitytään ampumaan hankkeita alas (22.9.2022) ja on jääty Tampereen varjoon (23.3.2024). Tampereen kerrotaan olevan kovassa nosteessa (12.8.2023) ja hyvän kierteessä, joka vain lisää kaupungin vetovoimaa ja houkuttelevuutta (31.5.2023).

Juuri Nokia-areena on Helsingin Sanomien kipupiste, koska vastaavaa tapahtumapaikkaa ei pääkaupungissa ole ollut Helsinki-hallin sukeuduttua vuoden 2022 helmikuussa, eivätkä hankkeet uuden rakentamiseksi, kuten Garden Helsinki, ole edenneet. Siksi Tampere saa toimia Suomen viihdepääkaupunkina vielä vuosikausia (9.5.2023) ja iskeä verta Helsingistä (16.8.2023). Areena on tuonut Tampereen keskustaan kahdet jääkiekon MM-kisat, kansainvälisiä tähtiesiintyjiä, tapahtumia ja ihmisiä, ja avautumassa oli myös uudistettu jalkapallon pyhättö Tammelan stadion (23.3.2024). Ja Tappara tietysti voittaa mestaruuksia, jos vain vaivautuu tulemaan kaukaloon.

Myös kaunotaiteet kukoistavat Tampereella. Sara Hildénin taidemuseo pullistelee vierailijoita, joihin kuuluivat myös muusikko Nick Cave ja näyttelijä Brad Pitt. Tampere sai laajasti sympatiaa, kun osasi hoitaa tähtien vierailun hötkyilemättä (20.9.2022). Euroopan viisufanit ehtivät jo varata huoneita Tampereen hotelleista siltä varalta, että Käärijä hoitaa viisut Suomeen (9.5.2023).

Tampereelta onnistuu kaikki. Pormestarimalli toimii ja kaupungin asiat luistavat hyvin – toisin kuin Helsingissä (22.4.2023). Särkänniemen hinnat määräytyvät joustavasti, kun taas Linnanmäki on

hinnoitellut itsensä yli kipurajan (26.3.2024). Sähkövalokin syttyi ensimmäisenä Suomessa juuri Tampereella (1.10.2023) ja pysäköintimaksuista kertyi tuloja peräti 8,5 miljoonaa euroa (12.9.2023).

Tampereen johtotähti säihkyi myös tilastoissa ja tutkimuksissa, joita Helsingin Sanomat lainasi pääkirjoituksissaan. Tampere oli ykkönen kuntarankingissa, jossa vertailtiin kaupunkien työllisyys- ja väestökehitystä (1.11.2022) ja voittaja myös tutkimuksessa, jossa mitattiin kaupunkien taloudellista elinvoimaa, ympäristöä ja palveluja. Helsinki oli sijalla yhdeksän (23.3.2024). Tampereelle haluttiin muuttaa ja muutettiin eniten maan sisällä. Muuttajista iso osa puhuu suomea äidinkielenään ja on hyvin koulutettuja, joten verotuloja alkaa virrata muuttopäivästä alkaen. Tampere rakentaa kovaa vauhtia infrastruktuuria kasvavalle väestölleen, mutta silti kaupungin kassa vain lihoo (31.5.2023).

Onko Tampereella Helsingin Sanomien pääkirjoitusten mukaan mitään kielteistä? Toki jotakin: Nokian säästöohjelma vähensi työpaikkoja myös Tampereella (20.10.2023) ja yökerho Mixein edustalla tapahtui pahoinpitely (1.7.2023). Sekä hyvää että huonoa lienee se, että tutkittaessa Suomen lämpösaarekkeita eniten lämpöä keräsi Tampere, joka oli peräti 4,4 astetta ympäristöään lämpimämpi (24.11.2022). Mukavaa kovilla pakkasilla, mutta ikävää helteellä.

Kaiken kaikkiaan: Tampere haastaa jo Helsingin Suomen ykköskaupunkina (1.11.2022).

* * *

Liian huolissaan ei Helsingissä kannata olla, sillä on vielä verraten lyhyt aika siitä, kun tamperelaiset putosivat uunin päältä sosiaaliseen elämään.

Helsingin Sanomien Päivästä päivään -palstalla ilmestyi 2.8.1982 (s. 14) Vesa-Pekka Koljosen juttu Aurinkoa, hikeä ja kainaloita. Vuonna 2004 lehdistöneuvoksen arvonimen saanut Koljonen kirjoitti näin:

Särkänniemen huvipuisto todennäköisesti avajaisten aikaan 1.5.1975. Kylmä vappu, joten tamperelaisilla on vaatteet päällään. Ilkka Laitinen, valokuvaaja. Museokeskus Vapriikki.

"Osuin hellepäivänä Särkänniemen huvipuistoon, jossa ei sinänsä ole mitään valittamista. Tunnelma on jotenkin väljempi kuin Linnanmäellä ja vekottimetkin ovat mielenkiintoisempia. Samaa voi sanoa myös tietystä osasta yleisöä, nimittäin niistä, joita ei voinut olla katsomatta. Tunne on kuin kauhukabinetissa: hirvittää, mutta silmiä ei voi panna kiinni.

Ja mitä näinkään?

Aikuisia miehiä, jotka katsoivat voivansa esiintyä julkisella huvipaikalla uimahousuissa tai likaisissa shortseissa, ilman paitaa, keski-ikäisiä naisia, jotka olivat verhonneet yläpäänsä bikineihin ja loput piukuvan kireisiin urheiluhousuihin, hikeä tippuvia, karvaisia kainaloita, likanaamaisia kakaroita...

Tämä inhimillinen aladoobi velloi ympäri huvipuistoa kuin yleisen saunan pukuhuoneessa."

Koljonen lainaa Jyväskylän Kesässä kuulemaansa esitelmää, jonka mukaan me suomalaiset olemme vasta hiljattain pudonneet uunin päältä television päälle ja jatkaa: "Mutta kun tulee metsästä kaupunkiin, silloin astuu alueelle, jossa toisetkin on otettava huomioon. Vaikka ei itse välittäisi pätkääkään siitä, mitä yllä sattuu roikkumaan, muut välittävät. Sitä sanotaan sosiaaliseksi elämäksi".