Ruutia keskusteluun, tilattuna

Keskustelu sanomalehden palstoilla on hyväksi, etenkin, jos sen järjestää itse päätoimittaja. Näin teki vuoden 1986 tammikuussa Aamulehden silloinen päätoimittaja Pertti Pesonen. Aiheena oli sotatarviketeollisuus.

Pesonen aktivoitui, kun rauhan- ja konfliktintutkija Pertti Joennimi lähetti Aamulehdelle mielipidekirjoituksen. Siinä Joenniemi suhtautui kriittisesti lehdessä julkaistuun nimimerkki J.V. Suomalaisen kolumniin, jossa tämä perusteli Suomen sotatarviketeollisuuden tarvetta valmistaa alan tuotteita niin paljon, että niitä riittää vientiin asti. Pontimena Suomalaisen jutulle olivat käynnissä olevat selvitykset asevientisäädösten uudistamiseksi.

Suomalainen kuvasti Suomen sotatarviketeollisuuden vientiä ulkomaille ”vaatimattomaksi, jopa olemattomaksi”. Kirjoittajan mukaan ”Suomi painiskelee omassa kärpässarjassaan”, kun sotatarvikkeiden vientiä verrataan muihin maihin. Viennistä ”kaksi kolmasosaa on ”ruuteja ja räjähdysaineita, eli melko vaatimattomasti jalostettua tavaraa”. Vientiä kuitenkin tarvitaan J.V. Suomalaisen mielestä, koska ilman sitä ”ei voitaisi varmistaa puolustusvoimain materiaalisia perustarpeita mahdollisessa kriisitilanteessa”.

J.V. Suomalainen oli Aamulehdessä huolissaan maamme sotatarviketeollisuuden vientimahdollisuuksista. AL 14.1.1986.

Pertti Joenniemi kommentoi J.V. Suomalaisen näkemyksiä toteamalla, että ”lausunnot aseviennin ratkaisevasta merkityksestä puolustusvälinetuotannolle ovat liioittelevia”. Hänen mukaansa ”varsin laajasti Suomen aseviennillä näyttäisi olevan yritystaloudelliset eikä niinkään puolustustaloudelliset perusteet”.

Tutkija Pertti Joenniemi ei ollut vakuuttunut J.V. Suomalaisen argumenteista. AL 17.1.1986.

Päätoimittaja Pesonen otti keskusteluun omalla tavallaan osaa tai ainakin kantaa lähettämällä kirjeen vuorineuvos Yrjö Pessille, joka tuolloin oli Kemiran pääjohtaja. Ja Kemirahan tuotti mm. ruutia. Pesonen oli huolestunut Joenniemen kirjoituksesta: ”…olisi yleisen edun kannalta tärkeätä saada lehteen lyhyt mielipidekirjoitus, joka konkreettisella esimerkillä osoittaa Joenniemen yksipuolisuuden ja virheellisen ajattelutavan. Uskon että Kemiran ruutitehdas voisi tarjota havainnollisen esimerkin…”.

Päätoimittaja Pertti Pesonen ehdotti vuorineuvos Yrjö Pessille, että tämä kommentoisi Joenniemen näkemyksiä. Pesosen kirje Pessille, ei päiväystä, todennäköisesti 14.1.1986.

Joenniemen juttu oli Pesosen mukaan tarkoitus julkaista torstaina 16.1., ja Pesonen tiedusteli Pessiltä ”voisitko mahdollisesti torstain jälkeen mahdollisesti puuttua konkreettisella esimerkillä Joenniemen väitteisiin”.

Joenniemen kirjoitus julkaistiin kuitenkin vasta päivä aiottua myöhemmin. Sen perään oli liitetty eräänlainen viimeinen sana, pari kappaletta, joissa vieroksuttiin Joenniemen arveltua tarkoitusta rajoittaa asevientiä. Lisäksi, kuinka ollakaan, jälkisanoissa huomautettiin, että ruuti kattoi kaksi kolmasosaa Suomen sotatarvikeviennistä.

J.V. Suomalainen kommentoi Joenniemen kommenttia olemalla samaa mieltä itsensä kanssa. AL 17.1.1986.

J.V. Suomalaisen kolumnia kommentoineen Joenniemen kirjoitusta kommentoi nimimerkki J.V. Suomalainen.

Tiedossa ei siis ole, mahtoiko vuorineuvos ottaa päätoimittajan kommentointikutsun vastaan. Kommentti joka tapauksessa oli tilauksen mukainen.

Jyrki Pietilän kirjoittamassa Aamulehden 130-vuotishistoriassa kerrotaan (s. 228), että nimimerkillä J.V. Suomalainen kirjoittivat Pertti Pesosen lisäksi Aimo Pajunen, Timo Relander, Timo Laatunen ja Kai Laitinen.

Pietilä, Jyrki (2011): Elämästä ihmiselle. 130-vuotiaan Aamulehden historia. Kunnallisneuvos C.V. Åkerlundin säätiö. Hämeenlinna.