Osa 1: Campus – yliopiston paikallislehti verkossa

Tässä juttusarjassa kerrotaan varhaisista digiloikista, joita tehtiin 1990-luvun puolivälin tietämillä Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksessa ja sen liepeillä

ARI HEINONEN – Tampereen yliopiston harjoitustoimituksessa siirryttiin verkkojulkaisemisen aikakauteen syksyllä 1995. ”Harkkarissa” oli ja on edelleen tapana simuloida toimitustyötä tekemällä toimitukseksi järjestäytyneissä ryhmissä opettajien ohjaamina harjoitusjulkaisuja. Lukukausien aikana ilmestyvien julkaisujen levikki on aina saattanut olla pieni, mutta tekemisen intensiteetti on ollut vahva. Näin syntyi myös Campus-verkkojulkaisu.

Campuksen ensimmäinen ”numero” ilmestyi lokakuussa 1995. Julkaisussa todella puhutaan ”numerosta” – paperilehden perinne eli vahvana, jatkuvasti päivittyvää julkaisua ei ehkä osattu oivaltaa. Historiaa varmaan haluttiin kunnioittaa myös etusivun nimiöön sijoitetun mekaanisen kirjoituskoneen kuvalla.

Campusta oli edeltänyt Pasi Karosen vetämän ryhmän tekemä verkkolehtikokeilu Namaste, joka jäi kertajulkaisuksi. Campus oli ensimmäinen vaihe harjoitustoimituksen säännöllisille verkkojulkaisuille. ”Harkkarin” verkkolehteä tehtiin Campus-nimellä jonkin aikaa. Myöhemmin nimi muuttui Utaimeksi ja sittemmin nykyiseksi Moreenimediaksi.

Campus-verkkojulkaisun ensimmäisen numeron etusivu lokakuulta 1995. Ruutukaappaus Web Archivesta.

Campus oli sen etusivun perusteella suunniteltu täyden palvelun lehdeksi. ”Julkaisijalta”-jutussa Campusta luonnehdittiin yliopiston paikallislehdeksi, joka ”voi tarjota yliopiston väelle avoimen foorumin kertoa mielenkiintoisista asioista, keskustella ja väitellä”.

Ensimmäisen numeron etusivun jutuissa kerrottiinkin Tampereen yliopistolaisia oletettavasti kiinnostavista asioista. Lehti paljasti, että ”opintoviikko ei olekaan kaikille sama” ja että ylioppilaskunta Tamyn liiketoiminnassa ”tulosvastuu voittaa aatteet”. Punapäällikkö Hugo Salmelan kerrottiin oleilevan edelleen yliopiston silloisessa Pyynikin rakennuksessa, kun taas toisaalla yliopistolla leivottiin lämpimäisiä.

Campuksessa oli myös muuta sisältöä kuin juttuja: ”A la carte” -linkki esitti varmaankin yliopiston ravintolan ruokalistan, ”Sää” vei lukijan Ilmatieteen laitoksen sivulle, ja ”Pilakuva verkosta” näytti Doctor Fun -piirroksia. Televisio-ohjelmatkin olivat mukana, ne A-lehdet Oy:n tarjoamina. Muistikuvat eivät kerro, oliko noiden sisältöjen linkkaamisesta sovittu sisältöjen tuottajien kanssa – tuskin tuossa vaiheessa internet-aikakautta.

Verkon interaktiivisuus oli Campuksessa otettu huomioon varsin hyvin. Julkaisussa oli ”Palaute”-linkki ja vielä erikseen ”Yleisönosasto”. Yleisönosastoon oli tullut peräti kaksi kommenttia, molemmat itse julkaisusta ja molemmat kehuvia.

Campus tehtiin Tampereen yliopiston harjoitustoimituksessa ajatuksena julkaista yliopiston paikallislehteä. ruutukaappaus Web Archivesta.

Campus tehtiin lehtityö II -kurssilla. Opettajina olivat Eero Savisaari ja minä. Opettajien vahvuus ei suinkaan ollut verkkojulkaisemisessa. Kuten Savisaari luonnehtii nyt jälkeenpäin:

- Ainakin minä olin enemmän vanhan liiton miehiä. Mutta ajan henki oli sellainen, että tällaista piti kokeilla. Me opettajat taisimme olla tekemisissä enemmän sisällön kuin sen muodon kanssa.

Campuksen toinen perusidea olikin kouluttaa tulevia toimittajia. Savisaaren mukaan tässäkin harjoituksessa paneuduttiin jutunteon perusasioiden harjoitteluun, nyt vain uudella alustalla. Jutut ideoitiin porukalla ja hiottiin yhdessä julkaistaviksi.

Oman muistikuvanikin mukaan ajatus oli testata, miten, jos mitenkään, harjoitustoimituksessa voisi tuottaa journalistista sisältöä verkkoon. Opettajilla ei teknistä osaamista ollut, mutta onneksi opiskelijoilla oli. Keskeisessä roolissa oli Harri Mäkinen, joka oli Campuksen toinen toimitussihteeri.

- Minä keskityin julkaisun html-koodaukseen, muistelee Mäkinen, joka oli kiinnostunut tekniikasta ja tietokoneista. - Yliopiston kellarin Unix-tietokonesalissa tuli usein vierailtua tutustumassa internetiin ja hankittua koodausosaamista itse opiskellen.

Mäkisen kaltaisia koodin taitajia ei juurikaan ollut 1990-luvun puolivälissä toimittajakoulutuksen liepeillä. Niinpä Mäkinen muistelee, että toisen vuoden opiskelijana hän opetti verkkolehden tekoa Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskursseilla samoihin aikoihin kun koodasi Campusta.

- Campuksen tekeminen oli hauskaa, ja hommat toimivat sujuvasti. Toiset tekivät juttuja, ja varmaan levykkeellä toivat ne minulle. Minä lisäsin koodia ihan Windowsin Note Padillä. Sellaista nyhräämistähän se oli, kuten yleensäkin koodaus.

Mäkinen kertoo, että hän istui harjoitustoimituksessa usein yksin iltamyöhään koodaamassa. Mutta se oli mukavaa.

- Yliopistolla oli sentään kiinteä verkkoyhteys – silloin huimaavalta tuntuneelta kahden MB:n nopeudella.

Ylen verkkoetusivu vuodelta 1996 eli vuosi Campuksen ilmestymisen jälkeen. Ruutukaappaus Web Archivesta.

Jälkikäteen katseltuna Campus näyttää melko alkeelliselta – mitä se toki olikin. Mutta aluillaan oli mediatalojenkin verkkotaival. Vasta graafiset selaimet kuten Mosaic ja Campuksen käyttämä Netscape loivat mahdollisuuden esittää asioita niin, että journalistisia painotuksia ja visuaalisia elementtejä voitiin tuoda esiin. Nämä tulivat käyttöön 1990-luvun puolivälissä, joten Tampereen harjoitustoimituksessa oltiin kuitenkin hyvin ajassa kiinni. Nykypäivän harjoitustoimituksen tekemisiä voi tutkia Moreenimediasta.

* * *

Sarjan edelliset osat:
Uutinen vuodelta 1996: “Tampereella on testattu verkkoa journalismissa”
Osa 1: Campus – yliopiston paikallislehti verkossa
Osa 2: EthicNet – journalismieettisiä koodeja verkkopankissa
Osa 3: SäLä – järjestystä internetlähteisiin