Demokratia tehokkuuden tientukkona
RAIMO SALOKANGAS – HEIKKI LUOSTARINEN – Hanna Kuuselan syytöksen kohde on yliopisto, erityisesti Tampereen ”uusi”, ja sen kanssa tekemisissä olevat päätöksentekijät professoreista opetusministeriön virkamiehiin ja -naisiin. Kuusela oli kirjan tapahtuma-aikaan akateeminen pätkätyöläinen, joka viimeisellä sivulla paljastuu siirtyneeksi (pelastautuneeksi?) Tampereelta Jyväskylään turvallisempaan pätkään tenure track -apulaisprofessoriksi. Kirjan lajityypistä ei oikein saa selvää, mutta raivoisa se on. ”Esseistiikkaa, päiväkirjaa, valitusvirttä ja autofaktaa”, kerrotaan takakannessa. Kirja on saanut paljon julkisuutta, joten emme esitä siitä ”arviota”, vaan hyppäämme kirjan esiin provosoimiin muistoihin ja suhteutamme niitä Kuuselan maalaamaan synkkään todellisuuteen. Kun kirjan hybridiluonteen hyväksyy, toteaa lukevansa väkevästi etenevää akateemista purkausta – olimme sanomassa että taistelusta tuulimyllyjä vastaan, mutta se antaisi liian lohduttoman kuvan, jos ei nykyisyydestä, nii...