Journalismin Suomi

RAIMO SALOKANGAS – TV 1 esittää päivisin vanhoja kotimaisia elokuvia. Hiljattain paikalla näytettiin Ilmari Unhon vuonna 1950 ohjaama Härmästä poikia kymmenen , pääosassa Tauno Palo. Ohjelmatiedossa kerrottiin, että elokuvan käsikirjoitus on Artturi Leinosen. Hänen varhaisesta romaanistaan Lakeuksien lukko teki Matti Kassila seuravana vuonna elokuvan.

RAIMO SALOKANGAS – Pertti Hemánus (1934–2012) toimi neljännesvuosisadan ajan tiedotusopin professorina Tampereen yliopistossa ja oli jo sitä ennen julkisuuden henkilö, ”kaikkien alojen asiantuntija”, kuten hän itse totesi. Varttuneemmalla iällä hän ryhtyi vielä kirjoittamaan dekkarihkoja. Niitä ilmestyi vuosina 1993–99 viisi. Kaikkien nimet alkavat Kuka halusi murhata . Vuonna 2002 häneltä ilmestyi muistelma- ja kannanottokirja Väärä vakaumus . Kuka halusi murhata professorin? on kirjoista kiinnostavin, ainakin minulle, joka tein työurani yliopistossa ja pääosan siitä professorina (joka kuitenkin selvisi hengissä). Alaotsikko on Romaani rikoksesta ja ajan kuva. ”Romaani rikoksesta” on aika raskas sitaatti, sillä se on lainattu Maj Sjövallin ja Per Wahlöön kuuluisalta kymmenosaiselta sarjalta Martin Beckistä ja kumppaneista. Hemánus on tunnistanut niiden idean osuvasti ja laittoi kirjaan: ”…paljastaa ruotsalaisen yhteiskunnan koko mädännäisyys. Sen ne pyrkivätkin tekemään tosi teho...

RAIMO SALOKANGAS – Jaakko Oskari Ikola (1887–1951) oli Vaasa-lehden päätoimittaja, jokseenkin oikeistolainen kokoomuksen kansanedustaja (1927–30 ja 1939–45) sekä, ennen muuta, murrepakinoitsija Vaasan Jaakkoo. Lehden myöhempi päätoimittaja Ilmari Laukkonen on Jaakkoo-kirjassaan [1] arvioinut tämän kirjoittaneen lähes 3000 pakinaa, joiden otsikkona oli Oottako kuullu . Jaakoon suosio perustui nimenomaan näihin, joihin hän usein sai aiheentyngän lukijoilta. ”Kirjoota Jaakkoo tuosta ja paa itte lisää”, saatettiin evästää. Hänen toinen vakiopalstansa oli Jaakkoo seliittää . Ne olivat poliittisia kolumneja, joiden logossa Ikolaksi tunnistettava hahmo ”seliittää” sormi pystyssä, miten lukijan passaa mistäkin asiasta ajatella. Vuoden 1945 eduskuntavaaleissa Ikola jäi rannalle, sillä hän ei sopinut uuteen todellisuuteen edes oman puolueensa mielestä. Lehden johtokuntakin halusi hänen maltillistavan kirjoitustyyliään. Yksi seuraus oli, että Ikolaa jo eduskuntakaudella päätoimittajana t...

RAIMO SALOKANGAS – Ada Norna (1896–1976) on sen verran tunnettu henkilö että hänestä on artikkeli Suomen kansallisbiografiassa. Sen tekijä on Jyrki Vesikansa, joka on kirjoittanut useita teoksia Nornan pitkäaikaisen päätyönantajan Uuden Suomen historiasta [1] . Ada Norna toimi lehden Berliinin-kirjeenvaihtajana vuosina 1928–1945 ja pysyi Berliinissä sodan loppuun ja Saksan miehitykseen saakka.