Journalismin Suomi

Huhtikuussa 1995 ilmestynyt Tietokone-lehti ilmoitti pontevasti kertovansa kaiken Internetistä. Erikoisnumeron teemana olivat tietoverkot, ja julkaisu sanoi olevansa tietoverkkojen käyttöopas. Ja kyllä runsaalla sadalla sivulla annettiinkin perusteellista, joskaan ei ehkä ihan tyhjentävää tietoa aiheesta. Juttujen ohella lehdessä oli Internet-sanasto ja Tiedonsiirtäjän sanasto, jotka epäilemättä tulivat tarpeeseen tuolloin – ja ovat hyödyllisiä edelleen.

RAIMO SALOKANGAS – Ada Norna (1896–1976) on sen verran tunnettu henkilö että hänestä on artikkeli Suomen kansallisbiografiassa. Sen tekijä on Jyrki Vesikansa, joka on kirjoittanut useita teoksia Nornan pitkäaikaisen päätyönantajan Uuden Suomen historiasta [1] . Ada Norna toimi lehden Berliinin-kirjeenvaihtajana vuosina 1928–1945 ja pysyi Berliinissä sodan loppuun ja Saksan miehitykseen saakka.

HEIKKI LUOSTARINEN - Tampereen yliopistossa vaihtui aikakausi 1970-luvun viimeisinä vuosina. Taistolainen opiskelijaliike kadotti vauhtinsa ja suurella innolla aloitettu demokraattinen varjohallinto hiipui pois. Opiskelijoiden poliittinen tarmo taittui tai löysi uusia kohteita. Tiedonantaja vaihtui Pahkasikaan ja poliittinen laululiike punkkiin. Tämä juttu kertoo noista käänteen vuosista 1977–1979 tiedotusopin opiskelijoiden elämässä.

Tässä juttusarjassa kerrotaan varhaisista digiloikista, joita tehtiin 1990-luvun puolivälin tietämillä Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksessa ja sen liepeillä. ARI HEINONEN – Vuonna 1997 maailman väestöstä noin kaksi prosenttia käytti internetiä, heistä enin osa Yhdysvalloissa. Tätä nykyä luku on noin 65 %, joskin esimerkiksi yhteyksien nopeudet ja käytettävät laitteet toki vaihtelevat suuresti. Mutta tuolloin, 1990-luvun pulivälissä Tampereen yliopistossa oli jo järjestetty toimittajille kursseja, joissa ammattikuntaa perehdytettiin internetin mahdollisuuksiin.