Tekstit

Journalismin Suomi aloittaa

Journalismin Suomi kertoo siitä, miten uutismedia on kuvannut Suomea ja vaikuttanut sen muutoksiin. Tarkoitus ei ole oppia menneestä, vaan hymyillä sille ovelan näköisenä. Blogissa ilmestyy erilaisia juttuja, vähän riippuen kirjoittajien kiinnostuksesta: selvityksiä tai tutkimuksia (tutkitut), kevyempiä ja lyhyempiä ajankuvia (lastut), journalismin tekijöiden ja kohteiden henkilökuvia (henkilöt), esseitä ja kirja-arvioita. Muitakin saattaa matkan varrella ilmaantua. Blogiin kirjoittavat eläköityneet journalismin tutkijat ja opettajat Ari Heinonen, Heikki Luostarinen ja Raimo Salokangas. Blogissa on nyt julkaistu Heikki Luostarisen tutkimus Helsingin Sanomat ja julkinen velka eduskuntavaaleissa 1995, 2011 ja 2023. Tutkimus avaa julkista velkaa käsittelevää journalismia ja teeman käyttöä vaalikampanjoissa. Velkajournalismin ohella tämä kirjan mittainen julkaisu kertoo valtiovarainministeriön kasvaneesta halusta ja kyvystä vaikuttaa vaalien päiväjärjestykseen mediajulkisuuden avull

Tampere – valkean hiilen valoisa kaupunki

Kuva
HEIKKI LUOSTARINEN – Perinteinen suomalainen kesähuvi on naureskelu lomamatkan varrelle jäävien kuntien kömpelöille iskulauseille: Joroinen – Savon Pariisi. Höh-höh. Lieto – täällä on kaikki. Jaa että kaikki! Hollywood of Finland – Pornainen. No just! Kuntien sloganit ovat olleet suomalaisten riemuna ja riesana jo 86 vuotta, jolloin juttu sai alkunsa Tampereella. Aloitetaan siis sieltä ja silloin. Tampere-Seura perusti vuonna 1938 edelleen hyvissä voimissa olevan Tammerkoski-lehden ja julisti kilpailun Tampereen iskulauseen löytämiseksi. Kilpailu sai suuren mediahuomion ja paljon jäljittelijöitä. Siitä kertoivat eniten Tampereen paikallislehdet ja Suomen silloin vielä laaja maakunnallinen lehdistö. Pääkaupungin viestimiä aihe kiinnosti vähemmän. [1] Täysin tuntemattomia eivät sloganit enää silloin olleet, sillä Oulu ja Helsinki olivat ajautuneet sanasotaan siitä, kumpi sai käyttää itsestään lausetta Pohjolan valkea kaupunki . Oulu oli ensin, mutta Helsinki oli suurempi, joten

Kahden poliitikon tragedia

Kuva
RAIMO SALOKANGAS – Juha Vikatmaa (1941–1974) oli näkyvä kokoomuslainen poliitikko, joka tappoi itsensä. Seppo Toiviainen (1944–2005) oli taistolaiskommunistien akateeminen kärkinimi, joka joi itsensä tärviölle. Kummastakin on ilmestynyt tuore elämäkerta. Opiskelin 1970-luvun alkupuoliskolla Turun yliopistossa. Kokoomus oli ylioppilaskunnan suurin puolue ja sen käsissä oli myös Turun Ylioppilaslehden päätoimittajuus. Juha Vikatmaa oli nuori apulaisprofessori oikeustieteellisessä tiedekunnassa, mutta ennen kaikkea pyrkivä poliitikko. Ylioppilaslehden lukija ei voinut jäädä hänestä tietämättömäksi. Seppo Toiviaisen yliopisto oli Tampereella ja vaalipiiri Helsinki, joten hänestä tulin tietoiseksi lähinnä Helsingin Sanomien politiikkauutisista. He herättivät aikalaisen kiinnostuksen, mutta kumpaakaan en ole koskaan nähnyt, eikä kummankaan edustama poliittinen suuntaus vetänyt puoleensa. Mediajulkisuutta seurasin, heidänkin. Vikatmaan elämäkerran kirjoittaja Riku Keski-Rauska on koko

Menneestä maailmasta, pätevästi

Kuva
RAIMO SALOKANGAS – Pentti Raittilan kirja Vasemman laidan toisinajattelijat on oivallinen kuvaus kommunistisen ja kansandemokraattisen liikkeen sisäisistä kipuiluista erityisesti Tampereella. Raittila avaa kahden sikäläisen journalistin kautta näkymiä paikallisista aina kansainvälisiin ulottuvuuksiin. Taisto Harra (1924–1996) ja Mauri Sirnö (1939–1997) olivat tamperelaisia kommunisteja, journalisteja ja poliitikkoja, yhdistävänä ja erottavana tekijänä myös sikäläinen kommunistilehti Hämeen Yhteistyö (1946–1992). Pentti Raittila on kirjoittanut heistä, heidän poliittisesta ympäristöstään ja ajastaan paksun kirjan. Se on ammattitutkijan työtä, jossa on ollut apua nuoruusvuosien jonkinasteisesta asianosaisuudesta. Raittila itse luonnehtii kirjaansa kertomukseksi ”Tampereen seudun vasemmistolaisesta työväenliikkeestä kahden kommunistisen journalistin elämäntyön kautta tarkasteltuna”, ja että se on päähenkilöiden ”journalistisen ja poliittisen toiminnan kautta rajattu palanen Suomen puo

Huhu, julkisuus ja rangaistus

Matti oli titteliltään neljännesmies, jollaisen velvollisuuksiin kuului veronkannon lisäksi myös kylien muun menon silmälläpito. Niinpä hän joutui vetämään joulukuussa 1665 pidetyille ylimääräisille käräjille naimisissa olevan talollisen Tuomaan, jonka huhuttiin saattaneen raskaaksi piikansa Marketan. Neljännesmies oli kuullut huhun naapurikylän miehen Eskon vaimolta Valpurilta, jonka lähteenä oli ollut Tuomaan lanko ja naapuri Yrjö. Valpuri ja Yrjö olivat keskustelleet naapurikylän naineesta isännästä, joka oli ollut pari viikkoa karussa erään sotilaan vaimon kanssa toisella paikkakunnalla, jossa heidät oli vangittu. Asiayhteys oli johtanut sananvaihtoon, jonka käräjäkirjuri ikuisti ihan suomeksi muuten ruotsinkieliseen pöytäkirjaan: – ”Jumala nähkön haise meidenkin kyläs.” – ”Kukas haise?”, oli Valpuri kysynyt, ja Yrjö vastannut, että – ”Thuåmas, sille hänen emendens on pahoin hänän såimannut pijkans.” Oikeudessa Yrjö myönsi sanoneensa Valpurille, että Tuomaan vaimo oli tull

Vaalikeskustelujen säyseä kohteliaisuus on perinne

Kuva
Taannoisten presidentinvaalien kampanjoinnin tyyliä on luonnehdittu kohteliaaksi ja sivistyneeksi. Sitä on kiitelty, mutta joissakin kommenteissa on ollut aistittavissa haikailua napakamman ja terävämmän väittelyotteen suuntaan. Maltillinen keskustelu on kuitenkin meikäläisessä vaalidebatissa tavallisempaa kuin ärhäkkä sanailu, kertoo kurkistus takavuosiin. Tosin taannoisissa eduskuntavaaleissa oli hetken merkkejä toisenlaisesta menosta. Viime vuoden vaalien ensimmäinen televisiokeskusteluhan nimittäin enteili jotain uutta vanhaan perinteeseen. Tammikuun alussa SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ”ottivat näyttävästi yhteen” Helsingin Sanomien kakkospääkirjoituksen mukaan. Lehden mukaan ”vaaliväittelysesonki alkoi räväkästi”. (HS 13.1.2023) Ja vielä maaliskuun lopulla pidetystä kolmen suurimman puolueen puheenjohtajan vaalikeskustelusta HS:n toimittaja sai aiheen todeta, että se oli ”jotain sellaista, mitä harvemmin on Suomessa nähty”. Lehden mu

Tampereen ylistys ja aladoobi

Kuva
Tamperetta imarrellaan mediassa niin paljon, että se alkaa alkuasukkaita jo puistattaa, kainoa ja korutonta väkeä kun ovat. Kehuminen muuttui ylistämiseksi vuoden 2021 lopulla, kun ratikka aloitti liikennöinnin ja avattiin ratapihan ylle rakennettu monitoimiareena Uros Live, nykyinen Nokia-areena. Otetaan esimerkiksi Helsingin Sanomien pääkirjoitukset. Niihin ei ole helppo päästä kehuttavaksi, mutta Tampereelta se on onnistunut vuoden 2022 alun jälkeen ainakin 16 kertaa. Turku mainitaan HS:n pääkirjoituksissa lähinnä silloin, kun todetaan sen jääneen kauas Tampereen taakse. Kerran >tosin lehti kirjoittaa, että Turussa vallitsee ”katastrofaalinen hoitajapula” (25.3.2022 – päivämäärä viittaa pääkirjoituksen ilmestymiseen verkossa) ja toisen kerran, että suunniteltu uusi junayhteys on liian kallis ja rasite ilmastolle, eikä matka Turkuun nopeutuisi kuin hitusen (27.1.2023). Toista on Tampere, jonne Helsingin Sanomat kehottaa Helsingin päättäjiä opintomatkalle (1.11.2022), sillä mon

Neuvostonuoria värvätään töihin Lahden tehtaisiin

Kuva
Näin otsikoi Iltalehti uutisensa 10.1.1989. Jutussa sanottiin: ”Neuvostonuorista on tulossa helpotus Lahden työvoimapulaan. Kaupungin työvoimatoimiston johtaja kävi viikonvaihteessa työvoiman värväysmatkalla Tallinnassa. Ensimmäiset neuvostotyöläiset saapunevat Lahteen jo tänä keväänä. -- Neuvostoliittolaiset haluavat takeet asunnosta ja turvallisesta työpaikasta. Käsittääkseni sieltä olisi tulossa paljonkin nuoria. Tosin en vielä tiedä, miten byrokratiamme tähän suhtautuu, sanoo Lahden työvoimatoimiston johtaja Väinö Pässilä. Tähän mennessä kolme lahtelaisyritystä on ilmoittanut halunsa ottaa neuvostonuoria palvelukseensa. Salamyhkäisyys verhoaa kuitenkin värväystoimintaa. Yritykset eivät ainakaan vielä halua nimiään julkisuuteen.” Kiehtova uutinen! Tiedettiin, että Neuvostoliitto on sekaisin, mutta näin sekaisin! Ylpeän sosialistisen isänmaan toivot, nuoret toveri neuvostotyöläiset Lahteen tienaamaan länsimarkkoja! Ja paljon! Ja vielä salamyhkäisesti! Mutta… S