Journalismin Suomi

HEIKKI LUOSTARINEN – Vuonna 2004 ilmestyi Esko Salmisen kirja Viestinnällä vallankumoukseen. ”Demokraattisen toimittajakoulutuksen” aika 1960-luvulta 1980-luvulle. Salminen toimi Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella journalistiikan apulaisprofessorina ja professorina vuosina 1982–2000.

PERTTI SUHONEN & LIISA SUHONEN – Tämä on kertomus pienen tutkimuksen saamasta laajasta ja värikkäästä mediahuomiosta kesällä 1973. Meillä on henkilökohtainen suhde aiheeseen, sillä teimme tuon tutkimuksen yhdessä. 24.7.1973 julkaistiin raportti Turvattomia suomalaisia, Tutkimus turvattomuuden kokemisesta . [1] Tutkimus tehtiin Tampereen Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen aloitteesta ja sen myöntämällä apurahalla. Tiedotustilaisuudessa puhetta johti johtokunnan puheenjohtaja, Tampereen yliopiston professori Olavi Borg. Tilaisuudessa jaettiin tutkimusraportti ja kahden liuskan lehdistötiedote, jossa selostettiin tutkimuksen luonnetta, aineistoa ja keskeisiä tuloksia. Hankkeessa turvattomuuden kokemista tutkittiin keskustelunomaisilla haastatteluilla, joita tuohon aikaan kutsuttiin syvähaastatteluiksi. Myöhemmin tällaista aineistonkeruuta on luonnehdittu avoimin kysymyksin toteutetuksi teemahaastatteluksi. Tällaisen aineiston kokoaminen ja sen analysointi ovat suuritöisiä ja ...

RAIMO SALOKANGAS – Pertti Hemánus (1934–2012) toimi neljännesvuosisadan ajan tiedotusopin professorina Tampereen yliopistossa ja oli jo sitä ennen julkisuuden henkilö, ”kaikkien alojen asiantuntija”, kuten hän itse totesi. Varttuneemmalla iällä hän ryhtyi vielä kirjoittamaan dekkarihkoja. Niitä ilmestyi vuosina 1993–99 viisi. Kaikkien nimet alkavat Kuka halusi murhata . Vuonna 2002 häneltä ilmestyi muistelma- ja kannanottokirja Väärä vakaumus . Kuka halusi murhata professorin? on kirjoista kiinnostavin, ainakin minulle, joka tein työurani yliopistossa ja pääosan siitä professorina (joka kuitenkin selvisi hengissä). Alaotsikko on Romaani rikoksesta ja ajan kuva. ”Romaani rikoksesta” on aika raskas sitaatti, sillä se on lainattu Maj Sjövallin ja Per Wahlöön kuuluisalta kymmenosaiselta sarjalta Martin Beckistä ja kumppaneista. Hemánus on tunnistanut niiden idean osuvasti ja laittoi kirjaan: ”…paljastaa ruotsalaisen yhteiskunnan koko mädännäisyys. Sen ne pyrkivätkin tekemään tosi teho...

RAIMO SALOKANGAS – Jaakko Oskari Ikola (1887–1951) oli Vaasa-lehden päätoimittaja, jokseenkin oikeistolainen kokoomuksen kansanedustaja (1927–30 ja 1939–45) sekä, ennen muuta, murrepakinoitsija Vaasan Jaakkoo. Lehden myöhempi päätoimittaja Ilmari Laukkonen on Jaakkoo-kirjassaan [1] arvioinut tämän kirjoittaneen lähes 3000 pakinaa, joiden otsikkona oli Oottako kuullu . Jaakoon suosio perustui nimenomaan näihin, joihin hän usein sai aiheentyngän lukijoilta. ”Kirjoota Jaakkoo tuosta ja paa itte lisää”, saatettiin evästää. Hänen toinen vakiopalstansa oli Jaakkoo seliittää . Ne olivat poliittisia kolumneja, joiden logossa Ikolaksi tunnistettava hahmo ”seliittää” sormi pystyssä, miten lukijan passaa mistäkin asiasta ajatella. Vuoden 1945 eduskuntavaaleissa Ikola jäi rannalle, sillä hän ei sopinut uuteen todellisuuteen edes oman puolueensa mielestä. Lehden johtokuntakin halusi hänen maltillistavan kirjoitustyyliään. Yksi seuraus oli, että Ikolaa jo eduskuntakaudella päätoimittajana t...

Tässä juttusarjassa kerrotaan varhaisista digiloikista, joita tehtiin 1990-luvun puolivälin tietämillä Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksessa ja sen liepeillä. ARI HEINONEN – Lokakuussa 1995 käynnistyi Tampereen yliopistossa postituslista journalismi@uta.fi, joka syntyi mahdollistamaan keskustelua alan ihmisten kesken. Se oli suljettu lista, jonne pääsi vain listan ylläpitäjien hyväksynnällä. Varsinaista moderointia listalle ei kuitenkaan ollut, kuten listaa esitelleellä verkkosivulla kerrottiin: ”Lista on suljettu, mutta keskusteluissa kukoistaa sananvapaus. Tämä tarkoittaa sitä, että itse kukin lähettää puheenvuoronsa listalle ilman listanpitäjän vaikutusta tai sensurointia.” Journalismi-listana tunnetun postituslistan perusajatus oli ”toimia suomenkielisenä yhdysvälineenä ja ammatillisen ajatustenvaihdon kanavana journalismin tekijöiden, tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden välillä”. Journalismi-listan juhlasivua lokakuulta 1999. Vielä 1990-luvun puolivälin tien...

Huhtikuussa 1995 ilmestynyt Tietokone-lehti ilmoitti pontevasti kertovansa kaiken Internetistä. Erikoisnumeron teemana olivat tietoverkot, ja julkaisu sanoi olevansa tietoverkkojen käyttöopas. Ja kyllä runsaalla sadalla sivulla annettiinkin perusteellista, joskaan ei ehkä ihan tyhjentävää tietoa aiheesta. Juttujen ohella lehdessä oli Internet-sanasto ja Tiedonsiirtäjän sanasto, jotka epäilemättä tulivat tarpeeseen tuolloin – ja ovat hyödyllisiä edelleen.

RAIMO SALOKANGAS – Ada Norna (1896–1976) on sen verran tunnettu henkilö että hänestä on artikkeli Suomen kansallisbiografiassa. Sen tekijä on Jyrki Vesikansa, joka on kirjoittanut useita teoksia Nornan pitkäaikaisen päätyönantajan Uuden Suomen historiasta [1] . Ada Norna toimi lehden Berliinin-kirjeenvaihtajana vuosina 1928–1945 ja pysyi Berliinissä sodan loppuun ja Saksan miehitykseen saakka.

HEIKKI LUOSTARINEN - Tampereen yliopistossa vaihtui aikakausi 1970-luvun viimeisinä vuosina. Taistolainen opiskelijaliike kadotti vauhtinsa ja suurella innolla aloitettu demokraattinen varjohallinto hiipui pois. Opiskelijoiden poliittinen tarmo taittui tai löysi uusia kohteita. Tiedonantaja vaihtui Pahkasikaan ja poliittinen laululiike punkkiin. Tämä juttu kertoo noista käänteen vuosista 1977–1979 tiedotusopin opiskelijoiden elämässä.

Tässä juttusarjassa kerrotaan varhaisista digiloikista, joita tehtiin 1990-luvun puolivälin tietämillä Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksessa ja sen liepeillä. ARI HEINONEN – Vuonna 1997 maailman väestöstä noin kaksi prosenttia käytti internetiä, heistä enin osa Yhdysvalloissa. Tätä nykyä luku on noin 65 %, joskin esimerkiksi yhteyksien nopeudet ja käytettävät laitteet toki vaihtelevat suuresti. Mutta tuolloin, 1990-luvun pulivälissä Tampereen yliopistossa oli jo järjestetty toimittajille kursseja, joissa ammattikuntaa perehdytettiin internetin mahdollisuuksiin.

Tässä juttusarjassa kerrotaan varhaisista digiloikista, joita tehtiin 1990-luvun puolivälin tietämillä Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksessa ja sen liepeillä. ARI HEINONEN – Journalismin etiikka on aina ollut tamperelaisen toimittajakoulutuksen ydintä sekä käytännön opetuksessa että tutkimuksessa. Jo ennen 1990-luvun puoliväliä alan tietämystä vietiin verkkoon Tampereella, ja asiasta kerrottiin maailmallakin. Syysnumerossaan vuonna 1993 yhdysvaltalainen mediaetiikan akateemis-ammatillinen julkaisu Media Ethics kertoi, että Suomessa suunnitellaan kansainvälistä ”mediaetiikan ja mediakritiikin hakemistoa”. Minun kirjoittamani jutun mukaan Tampereella tuumittiin, että alan tutkijoiden ja muiden mediaetiikasta kiinnostuneiden yhteydenpitoa voisi parantaa tällaisella palvelulla, jossa olisi paitsi dokumentteja myös esimerkiksi keskustelualue. Työnimenä hankkeella oli Media Ethics and Criticism Directory.