Tekstit

Blogin velkatutkimus kirjaksi

Kuva
Heikki Luostarisen tutkimus Velka vaaliaseena on ilmestynyt Tampereen yliopiston julkaisemana sähköisenä kirjana osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3606-6 . Tutkimuksen ensimmäinen versio ilmestyi Journalismin Suomi -blogissa 8.5.2024. Kirja on paranneltu ja ajan tasalle saatettu laitos blogin tekstistä. Tutkimus selvittää julkista velkaa käsittelevää journalismia ja teeman käyttöä vaalikampanjoissa ennen Suomen vuosien 1995, 2011 ja 2023 eduskuntavaaleja. Kirja kertoo myös valtiovarainministeriön kasvaneesta halusta ja kyvystä vaikuttaa vaalien päiväjärjestykseen mediajulkisuuden avulla. Tutkimuksen aineistona on noin 400 Helsingin Sanomien ja Iltalehden juttua sekä noin 40 valtiovarainministeriön julkista velkaa koskevaa raporttia. Tutkimus avaa dynamiikkaa, jossa tietyt puolueet, viranomaiset, etujärjestöt ja uutismediat ovat halukkaita ja kykeneviä vaikuttamaan vaalien agendaan ja tuomaan etualalle julkisen velan. Velka on Suomessa osoittautunut vaaleja voitta
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Kahden kanavan televisio tarjosi monipuolisestiI

Kuva
RAIMO SALOKANGAS – Neljän tutkijan Kulttuuritelevision aika -teoksen pääteesi on, että heidän tutkimuskautensa – noin vuodesta1975 noin vuoteen 1985 – suomalainen televisio oli sisällöltään monipuolisempi kuin tähän saakka on ymmärretty tai ainakaan ulos kirjoitettu. ”Kulttuuritelevisio” ei ole aikalaissana, vaan tutkijaryhmän kehittämä luonnehdinta tutkimuskohteesta, ja siis samalla tutkimustulos. Anu Koivunen, Mari Pajala, Laura Saarenmaa ja Janne Zareff ovat mediatutkijoita ja näkökulman valinta on sen mukainen. Kaikkeen tutkimukseen pätee, että vastauksia saa juuri niihin kysymyksiin, jotka esittää. Siitä seuraa, että samasta tutkimuskohteesta, vaikkapa suomalaisesta televisiosta tai Yleisradiosta, saa tutkijoiden perusvalinnoista riippuen hyvinkin erilaisia kuvia. Tämä tutkijaryhmä keskittyy Yleisradion (Ylen) ja Mainos-TV:n (MTV:n) ohjelmistoon suunnilleen Reporadion jälkimainingeista Kolmostelevision tuloon, siis viimeisiin aikoihin ennen kanavapaljoutta ja kaupallistumis
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Aprilliuutisen kuolema

Kuva
HEIKKI LUOSTARINEN – 1.4.2024. Perussuomalaisten puoluetoimisto sijaitsee Helsingin Punavuoressa osoitteessa Yrjönkatu 8–10 B. Talo on vanha ja arvokas jugendrakennus, valmistunut vuonna 1909. Parhaillaan myynnissä olevasta kolmiosta pyydetään 11 000 euron neliöhintaa. Puoluetoimiston pyhimmässä osassa on liitutaulu, jolle on listattu hallituskauden saavutuksia. Siellä lukee kymmensenttisillä tikkukirjaimilla: ME TAPOIMME APRILLIUUTISET! HYVÄ ME! Perussuomalaisilla ei luulisi olevan mitään aprillipiloja vastaan, sillä kyse on toisilleen läheisistä elämänilmiöistä. Aprillipilassakin puhutaan pötyä, huijataan ihmiset nolaamaan itsensä ja nauretaan päälle räkäisesti. Miksi perussuomalaiset kuitenkin tappoivat aprilliuutiset ja miten? Siitä kertoo tämä tutkimus. * * * Aprillipilat ovat maailmanlaajuinen ja satoja vuosia vanha ilmiö, ja aprilliuutisillakin on ikää ainakin 200 vuotta. Varhaisia suomalaisia aprilliuutisia tutkineen Kaisa Kyläkosken mukaan ensimmäisiä Suomessa ilmes
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Kunnia painovirheille!

Kuva
Painovirheillä on ollut journalismin tutkimuksessa aina tärkeä asema. Edesmennyt professori Pertti Hemánus oli pinovihreiden elinikäinen hihittelevä ystävä, joka avusti Suomen Kuvalehden Jyviä ja akanoita -palstaa uutterasti. Toimitusten kansanperinteessä on aiheesta lukuisia anekdootteja. Kuten juttu toimittajasta, joka kirjoitti saamelaisten olevan oma entinen ryhmänsä. Saamelaisten ilmaistua olevansa yhä hengissä toimittaja korjasi saamelaisten olevan oma erityinen tyhmänsä. Joskus painovirheet saattavat olla tarkoituksellisia ja parhaimmillaan avata näköalan ajan henkiseen maisemaan. Helsingin Sanomissa julkaistiin 29.6.1976 majuri Juhani Paakkisen yliö, eli pääkirjoitussivulla ilmestyvä pitkä asiantuntija-artikkeli, otsikolla Sotilaan asema yhteiskunnassamme . Sivu 2 | 29.06.1976 | Helsingin Sanomat (hs.fi) Paakkisen teksti oli voimakassanainen sotilasammatin puolustus sekä politiikkoihin ja mediaan kohdistettu syytös. Paakkisen mukaan sotilaasta on television voimalla te
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Hauki on kallis kala – pyy lähti kympillä

Kuva
Aamukahvilla on hyvä hetki lukea Etelä-Suomen Sanomia ja ihmetellä vaikkapa torihintoja. Se kummastuttaa, että hauki on Lahdessa paljon kuhaa ja ahventa kalliimpaa ja kokonaisen pyyn saa kympillä. Mutta Lahti onkin kummallinen kaupunki. Hintoihin saattaa vaikuttaa, että kyseinen Etelä-Suomen Sanomien numero on julkaistu 26.11.1938. [1] Uudet sanomalehdet ovat niin yksinkertaisia ja ennalta arvattavia, ettei niitä lukemalla Alzheimer edes hidastu. Vanhoissa lehdissä on enemmän haastetta ja pohdittavaa, kuten hauen ja kuhan hintaero. Hauki maksoi marraskuussa 1938 12 markkaa kilolta (nykyrahassa 5,24 euroa), kun kuhaa sai alle kympin, samoin jatkojalostettua kalaa kuten suolasilliä ja savusilakoita. Edes vasikanliha (5–9 mk/kg) ei vetänyt vertoja hauelle, joka kohtasi voittajansa vasta lampaanlihassa (12–13 mk/kg). Kukkometso lähti torilta matkaan hieman yli kolmella kympillä. Nyt kuhasta pyydetään kalatiskillä kaksi kertaa enemmän kuin hauesta ja kukkometson löytääkseen täytyy lä
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Geeneillä professoriksi

Kuva
Ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun toimittajakoulutus alkoi Suomessa. Journalismin Suomi julkaisee merkkivuoden alla outoja tapahtumia toimittajakoulutuksen taipaleelta. Ensimmäisenä aiheena on geenien asema viestinnän koulutuksessa. Yllättävän moni alan professori on viitannut perimän vaikutukseen kirjoituksissaan ja haastatteluissaan. Toiset geenien merkitystä korostaen, toiset niiden merkityksen kiistäen. Sanomalehtimies-Journalisten -lehden numerossa 9/1973 julkaistiin Pertti Hemánuksen kirjoitus Teoria, käytäntö ja koulutus . Samana vuonna Hemánus nimitettiin Tampereen yliopiston lehdistö- ja tiedotusopin professorin virkaan: ”En aikoihin ole nähnyt tai kuullut kenenkään sanovan, että toimittajaksi synnytään eikä siihen ammattiin siksi kannata ketään kouluttaa. Silloin kun uskottiin että toimittajaksi synnytään, tämä ammatti nähtiin perusteitaan myöten toisenlaiseksi kuin esim. lääkärin ja insinöörin ammatit. Toimittaja on kuin taitelija: hänen on täytynyt j
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Tampere – valkean hiilen valoisa kaupunki

Kuva
HEIKKI LUOSTARINEN – Perinteinen suomalainen kesähuvi on naureskelu lomamatkan varrelle jäävien kuntien kömpelöille iskulauseille: Joroinen – Savon Pariisi. Höh-höh. Lieto – täällä on kaikki. Jaa että kaikki! Hollywood of Finland – Pornainen. No just! Kuntien sloganit ovat olleet suomalaisten riemuna ja riesana jo 86 vuotta, jolloin juttu sai alkunsa Tampereella. Aloitetaan siis sieltä ja silloin. Tampere-Seura perusti vuonna 1938 edelleen hyvissä voimissa olevan Tammerkoski-lehden ja julisti kilpailun Tampereen iskulauseen löytämiseksi. Kilpailu sai suuren mediahuomion ja paljon jäljittelijöitä. Siitä kertoivat eniten Tampereen paikallislehdet ja Suomen silloin vielä laaja maakunnallinen lehdistö. Pääkaupungin viestimiä aihe kiinnosti vähemmän. [1] Täysin tuntemattomia eivät sloganit enää silloin olleet, sillä Oulu ja Helsinki olivat ajautuneet sanasotaan siitä, kumpi sai käyttää itsestään lausetta Pohjolan valkea kaupunki . Oulu oli ensin, mutta Helsinki oli suurempi, joten
Lähetä kommentti
Lue lisää »