Romppu oli ”helpoin tie” sähköisen lehden lukijaksi

JANNE RIDANPÄÄ – Kun Sanoma Osakeyhtiö julkaisi vuoden 1995 toimintakertomuksensa, yhtiö ja sen päätuote Helsingin Sanomat olivat huippukunnossa. Lama oli kurittanut mediakenttää, mutta Erkon imperiumi oli selvinnyt vaikeista ajoista kuivin jaloin. Sanomat kirjasi vuodelta 1995 1,7 miljardin markan liikevaihdon jo 186 miljoonan liikevoiton.

Painettu lehti eli kulta-aikaansa, mutta muutos oli muhimassa. Vuoden 1995 toimintakertomus oli ensimmäinen, jossa internet mainittiin – peräti kuusi kertaa. Se ei suinkaan ollut sattumaa, sillä kertomusvuoden aikana kilpailijat Iltalehti ja MTV olivat lanseeranneet ensimmäiset verkkopalvelunsa.

Tavallaan Hesarikin oli sähköistynyt yli vuosikymmen aiemmin. Lehden teksti-tv-uutiset, HS-Kaapelisanomat, oli aloitettu jo vuonna 1983, ja ideoita oli heitelty niin VHS-kasettina toimitettavasta lehdestä kuin mahdollisuudesta tulostaa päivän aviisi kotona itse.

Vuosikertomus sisälsi mielenkiintoisen ennustuksen internetin ja median tulevaisuudesta:

”Aivan oman erityisen roolin teknisessä kehityksessä on ottanut Internet, joka on tänä päivänä ilmiö ja huomenna merkittävä taloudellinen tekijä. – – Internet on erinomainen täydentäjä ja jatke painetulle viestinnälle, joka tulevaisuudessa ehkä nojaa kolminaisuuteen, joka koostuu painetusta aineistosta, cd-romeista ja Internetulottuvuudesta.”

Ennuste oli oikeilla jäljillä, mutta hieman jälkipolvia myös hymyilyttää. Ei painettu viestintä koskaan ehtinyt nimittäin nojata cd-romppuihin.

Helsingin Sanomat julkaisi ensimmäisen internetpalvelunsa, Verkkoliitteen, toukokuussa 1996. Nimensä mukaisesti sitä pidettiin vain paperisen sanomalehden täydentäjänä ja liitteenä. Verkkoliitteen julkaisuaikoihin vain noin 15 prosenttia suomalaisista käytti internetiä, eikä surffailu ollut aivan halpaa, sillä modeemiliittymien käyttö kerrytti puhelinlaskua aikaperusteisesti.

Helsingin Sanomien Verkkoliitteen etusivu vuonna 1996. Kuva: Archive.org.

Samaan aikaan julkaistiin lehden verkkosisällöt sisältävä cd-rom, Romppuliite, jota levyn saatekirjeessä kuvailtiin seuraavasti: ”Romppuliite on helpoin tie liittyä Verkkoliitteen lukijaksi ja johdatus sähköiseen Helsingin Sanomiin.”

Helppoa tai ei, Romppuliitteen ajateltiin kestävän käyttöä ainakin pitkälle kesään. Levylle oli koottu muun muassa paljon tietoa heinä-elokuussa pidetyistä Atlantan olympialaisista.

Romppuliitteellä pääsi tutustumaan kirjailija Kari A. Hintikan laatimaan ”web-tekniikalla toteutettuun vuorovaikutteiseen teknotrilleriin” Nettielämää. Kuva: Median museo ja arkisto Merkki.

Vuoden 1995 tirkistysaukosta katseltuna ajatus cd-lehdestä ei siis ollut aivan hullu. Cd-levy oli jo äänilevynä tunnettu formaatti, jonka kapasiteetti oli hulppea aikaisempiin lerppuihin ja korppuihin verrattuna. Se oli nimensä mukaisesti compact disc, kompakti levy. Romppuliitteen lukeminen ei kasvattanut puhelinlaskua – tai pitänyt puhelinlinjaa varattuna, mikä oli kotimodeemien yleinen riesa.

HS-romppuja postitettiin tilaajille noin 15 000 kappaletta. Kirjoittajan tiedossa ei ole, oltiinko levymuotoiselle lehdelle kaavailtu jatkoa. Joka tapauksessa Romppuliite jäi ainutkertaiseksi kokeiluksi, jonka tavoite oli ennen kaikkea sitouttaa lukijoita Verkkoliitteen käyttäjiksi. Siinä se onnistui hyvin; verkkosivuille rekisteröityi ensimmäisen kuukauden aikana liki 10 000 käyttäjää, käyntejä sivustolla oli yli miljoona.

Se oli toki vasta alkua. Vuosien saatossa ”painetun viestinnän täydentäjä ja jatke” nousi rengistä isännäksi.

Romppuliitteen ohjeissa kerrottiin, että joillekin toimittajille voi lähettää sähköpostia. Kannatti kuitenkin varautua siihen, että ”vastaus voi viipyä, sillä kaikki toimittajat eivät käytä sähköpostia päivittäin”.

Piru vie, ne vastaukset viipyvät edelleen!

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Median museo ja arkisto Merkissä

LÄHTEITÄ:

Median museo ja arkisto Merkki

Sanoma Osakeyhtiön vuosikertomus 1983. Sanoma Osakeyhtiön historiallinen arkisto Bac:2. Luettavissa verkossa: https://yksa.disec.fi/Yksa4/id/159170328891800/.

Sanoma Osakeyhtiön vuosikertomus 1995. Sanoma Osakeyhtiön historiallinen arkisto Bac:4. Luettavissa verkossa: https://yksa.disec.fi/Yksa4/id/159177346630100/.

HS-toimituksen vuosianalyysi 1/3 1996. Janne Virkkusen arkisto Sc:2.